ravitsemus

Vääriä tietoja ja asiavirheitä – ruokavaliokorvaus poistumassa kestämättömin perustein

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet saivat lokakuun lopussa keliakiaa sairastavilta toistasataa sähköpostia, kun ruokavaliokorvauksen poistaminen oli tulossa valiokunnan käsittelyyn. Keliaakikot kertoivat kansanedustajille karuja viestejä siitä, miten yhteiskunnan tuen poistaminen vaikuttaa vakavan autoimmuunisairauden hoitoon.

Valiokunnan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen (kesk) vastasi keliaakikoille ja julkaisi pitkän kirjoituksensa myös Facebook-sivullaan. Facebook-päivitys herätti valtavan kommenttien myrskyn, sillä Heikkisen vastauksessa oli lukuisia asiavirheitä. Virheet ovat samoja, jotka ovat toistuneet myös sosiaali- ja terveysministeriön ruokavaliokorvausta koskevissa selvityksissä ja sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylän (perus) vastauksissa hänelle esitettyihin kirjallisiin kysymyksiin.

Heikkinen muun muassa toistaa ministeriön näkemyksen siitä, että keliakiaa sairastavien on syytä lopettaa kokonaan viljatuotteiden käyttö, mikäli heillä ei ole varaa ostaa niitä gluteenittomina.

Kustannukset

Moni keliaakikko oli erityisen tuohtunut Heikkisen vähättelevästä ja ylimielisestä asenteesta pitkäaikaissairaita kohtaan. Heikkisen Facebook-päivitys on saanut jo yli 80 kommenttia. Laillistettu ravitsemusterapeutti Henna Lehikoinen kirjoittaa Heikkiselle:

”Myös keliakiaa sairastavaa koskevat valtion ravitsemusneuvottelukunnan laatimat ravitsemussuositukset, joiden mukaan täysjyväiset viljavalmisteet ovat tärkeä osa päivittäistä ruokavaliota. Onko eduskunta oikea taho ottamaan kantaa, miten keliaakikon tulee koota ruokavalionsa ja päättämään, että suositukset voi keliaakikoiden kohdalla unohtaa? Onko Valtion ravitsemusneuvottelukuntaa konsultoitu ennen tätä kannanottoa? Tällä periaatteella keliakiaa sairastavien tulisi siirtyä jonkinlaiselle vähähiilihydraattiselle ruokavaliolle, jonka pitkäaikaisen käytön turvallisuudesta ei ole riittävästi tutkimusnäyttöä. Täysjyväriisin käyttö ainoana ruokavalion viljana ei ole suositeltavaa sen sisältämän epäorgaanisen arseenin takia. Arseeni on myrkky, joka lisää syöpäriskiä. Evira suosittelee keliaakikoiden käyttöön riisin ohella monipuolisesti myös muita gluteenittomia viljoja. Täysjyväisiä, runsaskuituisia viljavalmisteita ei voi myöskään korvata täysin kasviksilla, marjoilla ja hedelmillä. Saadakseen suositellun vähintään 25 gramman kuituannoksen, keliaakikon tulisi syödä esim. 25 porkkanaa tai 20 kerää salaattia! Kuka pystyy tähän?”

Ruokavaliokorvauksen poisto aiheutti erimielisyyttä myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan sisällä. Valiokunta päätti hyväksyä hallituksen esityksen korvauksen poistamisesta, mutta kaikki oppositiopuolueiden jäsenet jättivät mietintöön vastalauseen ja esittivät korvauksen säilyttämistä.

Toisin kuin valiokunnan varapuheenjohtaja Heikkinen, valiokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen (sd) piti hallituksen esitystä huonosti harkittuna ja moitti myös hallituspuolueita sekä ministeri Mäntylää takin kääntämisestä asiassa:

”Hallituksen esitys ruokavaliokorvauksen poistamisesta on myös meidän mielestämme huonosti harkittu. Keliakiaa sairastavia ei pidä asettaa eriarvoiseen asemaan muihin autoimmuunisairaisiin ja pitkäaikaissairaisiin verrattuna. Tiedämme myös, että jos keliakiaa sairastavalla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia hoitaa sairauttaan, kustannukset yhteiskunnalle voivat nousta moninkertaisiksi ruokavaliokorvaukseen verrattuna. Vielä neljä vuotta sitten joukko kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten kansanedustajia oli allekirjoittamassa lakialoitetta, jossa esitettiin ruokavaliokorvauksen korottamista peräti 46,80 euroon. Yksi allekirjoittajista oli nykyinen sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä. Nyt samat puolueet ovat poistamassa korvauksen kokonaan”, Haatainen kirjoittaa omassa vastauksessaan keliakiaa sairastaville.

keliakia

Ruokavaliokorvauksen poistamispäätökseen liittyy lukuisia asiavirheitä. Virheet ilmenevät hallituksen esityksestä, sosiaali- ja terveysministeriön selvityksistä, sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylän vastauksista hänelle esitettyihin kirjallisiin kysymyksiin sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnöstä.

1. Sairautta vähätellään ja verrataan toistuvasti ruoka-allergiaan. Keliakia ei ole allergia vaan se on autoimmuunisairaus. Keliakiassa elimistön puolustusmekanismi pettää ja gluteeni tuhoaa elimistön omia kudoksia.  Keliakiaa tulee verrata muihin autoimmuunisairauksiin, kuten reumaan, MS-tautiin, tyypin 1 diabetekseen ja Crohin tautiin. Keliakiaa lukuun ottamatta edellä mainitut muut autoimuunisairaudet ovat Kelan erityiskorvauksen piirissä.

2. Vaatimus luopua viljavalmisteista. Terveydenhuollon ammattilaiset päättävät keliakian hoidon periaatteista, eivät virkamiehet. Gluteeniton ruokavaliohoito aiheuttaa lähes 70 €/kk ylimääräisiä kustannuksia. Ministeriön selvityksessä todettiin, että keliakiaa sairastavan ruokavaliokustannukset eivät välttämättä nouse suuremmiksi verrattuna terveisiin, jos ruokavaliossa viljavalmisteita ei korvata kalliimmilla gluteenittomilla tuotteilla.  Ministeriön ja päättäjien mukaan keliaakikko voisi koostaa ruokavalionsa niin, että välttämättömät ravintoaineet saataisiin muista raaka-aineista. Tämä ei ole mahdollista.

Viljavalmisteilla on tärkeä merkitys ruokavaliossa. Gluteeniton ruokavalio koostetaan Valtion ravitsemusneuvottelukunnan laatimien Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan siten, että tavanomaiset viljavalmisteet korvataan gluteenittomilla vaihtoehdoilla. Suositusten mukaan täysjyväviljavalmisteet kuuluvat joka päivään lähes joka aterialle. Ne ovat tärkeitä energian, hiilihydraattien ja proteiinin lähteitä sekä sisältävät runsaasti kuitua, B-ryhmän vitamiineja ja rautaa Viljavalmisteiden suositeltava päivittäinen käyttömäärä on naisille 6 annosta ja miehille 9 annosta.

Ministeriön ja valiokunnan näkemys gluteenittoman ruokavalion koostamisesta on pahasti ristiriidassa ravitsemussuositusten kanssa, eikä perustu tieteelliseen näyttöön. Ministeriön ja päättäjien tehtävä ei ole puuttua sairauden hoitoon liittyviin asioihin. Keliakian hoidon periaatteet määritellään Suomen Gastroenterologiayhdistyksen Keliakian käypä hoito -suosituksessa.

3. ”Korvausta ei ole sidottu gluteenittomien tuotteiden ostoon.” Ruokavaliokorvaus riittää kattamaan vain alle 35 % osan gluteenittoman ruokavalion ylimääräisistä kustannuksista. Ministeriön selvityksessä todetaan, että ruokavaliokorvausta ei ole sidottu gluteenittomien tuotteiden ostamiseen. Jokaisen ihmisen tulee syödä päivittäin jo elintoimintojensa ylläpitämiseksi. Keliakiaa sairastavan henkilön tulee myös syödä eli ostaa keliakian hoitoon määrättyjä gluteenittomia tuotteita. Ruokavaliokorvaus käytetään gluteenittomiin tuotteisiin ja suurin osa ylimääräisistä kustannuksista jää vielä keliaakikolle itselleen maksettavaksi.

4. Vaikutusten arviointi puuttuu. Hoitamaton keliakia aiheuttaa lisäsairauksia. Päätöksenteon valmistelussa ei ole huomioitu ruokavaliokorvauksen poistamisen vaikutuksia keliakiaa sairastavien terveyteen ja terveydenhuollon kustannuksiin. Ruokavaliokorvauksen lakkauttaminen lisää keliaakikoiden sairastavuutta, lääkärissä käyntejä, tutkimusten ja operaatioiden tarvetta, lääkkeiden käyttöä ja sairauspoissaoloja. Terveydenhuollon kuormittavuus kasvaa, mikä lisää kustannuksia. Keliakian lisäsairauksien kuten osteoporoosin, lapsettomuuden ja suoliston syövän riski kasvaa. Lisäsairauksista tulee merkittäviä lisäkustannuksia sosiaali- ja terveydenhuollolle.

5. Valmistelutyössä on sekoitettu eri etuudet ja niiden myöntämisperusteet. Ruokavaliokorvaus on erillinen, itsenäinen etuus (HE90/2006), ei vammaistuki. Korvaus on sijoitettu ainoastaan teknisistä syistä vammaisetuusjärjestelmän alle. Ministeriön tavoitteena on yksinkertaistaa ja selkeyttä rakenteita, mutta tämä ei saa olla syy ruokavaliokorvauksen lakkauttamiselle.

Keliakialiiton puheenjohtaja Inkeri Kerola muistutti viime viikolla huolestuneena, että hoitamattoman keliakian seurauksena ilmenevät lisäsairaudet sekä niiden lisäkustannukset ovat merkittävät. Kansanedustaja ja Eduskunnan keliakiaverkoston puheenjohtaja Anneli Kiljunen (sd) totesi eilisessä Etelä-Saimaa-lehdessä, että on todella hämmästyttävää, kuinka virheellisin perustein esitystä viedään läpi. Tänään puolestaan joukko suomalaisia ravitsemusterapeutteja Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäisen johdolla otti kantaa ministeriön ja valiokunnan ehdotukseen, jonka mukaan keliaakikot voisivat jättää viljatuotteet kokonaan pois ruokavaliostaan, mikäli niihin ei ole varaa.

”Katsomme, että ministeriön ja valiokunnan näkemys gluteenittoman ruokavalion koostamisesta on selvästi ristiriidassa ravitsemussuositusten kanssa, eikä perustu tieteelliseen näyttöön”, ravitsemusalan ammattilaiset toteavat kannanotossaan.

Ruokavaliokorvauksen poisto on lähetekeskustelussa eduskunnassa keskiviikkona 11.11. ja asiasta äänestetään eduskunnan täysistunnossa perjantaina 13.11.

Sanna Talsta
Kirjoittaja on Keliakialiiton verkkotiedottaja

p.s. Olemme kirjoittaneet ruokavaliokorvauksen poistamiseen liittyen monta uutista viime kevään jälkeen. Tutustu niihin, jos haluat päästä kärryille päätöksenteon vaiheista.

Mainokset

Ravitsemussuositukset keliaakikon näkökulmasta

Päivitetyt ravitsemussuositukset julkistettiin tammikuussa. Ne perustuvat pohjoismaisiin suosituksiin, jotka julkistettiin loppuvuodesta 2013. Pohjoismaisten suositusten taustatyö tehtiin noin 150 asiantuntijan voimin. Asiantuntijat kävivät tutkimusnäytön huolella läpi kansainvälisiin kriteereihin pohjautuen. Tämän työn pohjalta suomalainen asiantuntijaryhmä työsti suomalaiset ravitsemussuositukset.

Ravitsemussuositukset on tarkoitettu terveelle, kohtalaisesti liikkuvalle väestölle ja niiden keskeinen tavoite on väestön terveyden edistäminen ja ruokavaliosta riippuvien sairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien ja lihavuuden, ehkäisy. Hoitotasapainossa olevat keliaakikot kuuluvat suositusten tarkoittamaan terveeseen väestöön, sillä heillä ei ole ravitsemuksellisia erityistarpeita. Sen sijaan diagnoosivaiheessa esimerkiksi rautavalmisteelle voi olla väliaikaisesti tarvetta, jotta elimistön rautavarastot saadaan takaisin normaalille tasolle.

ruokakolmio_ilman_otsikkoa
Terveyttä ruoasta! Hyvän ruokavalion aineksia. Kuva: Valtion ravitsemusneuvottelukunta

Yksittäisten vitamiinien ja kivennäisaineiden osalta ravitsemussuosituksilla tarkoitetaan pidemmän aikavälin tavoitetta (esimerkiksi noin kuukausi), eli ei tarvitse huolestua, vaikka joinakin päivinä tai vaikkapa lomamatkalla ruokavalio olisi poikkeuksellinen.

Täysjyvävilja on monipuolinen ja keskeinen lähde suomalaisessa ruokavaliossa hyvin monen vitamiinin sekä kivennäis- ja hivenaineen osalta. Näin tulisi olla myös keliaakikon ruokavaliossa. Käyttämällä monipuolisesti täysjyvävaihtoehtoja gluteenittomista viljatuotteista keliaakikkokin saa ruokavaliossaan riittävästi näitä ravintoaineita. Gluteeniton kaura, täysjyväriisi, maissi, tattari, hirssi, kvinoa ja amarantti turvaavat riittävää ravintoaineiden saantia, ja monipuolisesti näitä viljoja käyttämällä saa ruokavalioonsa mukavasti vaihtelua. Suositeltava täysjyväviljatuotteiden käyttömäärä on keskikokoisella, kohtalaisesti liikkuvalla naisella noin kuusi annosta ja miehellä noin yhdeksän annosta päivässä. Yksi annos on esimerkiksi 30–40 g:n viipale leipää tai desilitra keitettyä täysjyväriisiä tai -pastaa. Lautasellinen täysjyväpuuroa on kaksi annosta.

lautasmalli_vaaka_iso_web
Hyvän aterian lautasmalli. Kuva: Valtion ravitsemusneuvottelukunta

Kasvikset, marjat ja hedelmät täydentävät kuidun saantia ja samalla myös usean vitamiinin sekä kivennäis- ja hivenaineen saantia. Erilaisten kasvisten, marjojen ja hedelmien monipuolinen käyttö turvaa ravintoaineiden monipuolisen saannin. Mitään yksittäistä superkasvista, -marjaa tai -hedelmää ei ole. Ne kaikki ovat jostakin näkökulmasta superia! Suositeltava käyttömäärä on noin puoli kiloa päivässä, josta noin puolet olisi hyvä olla marjoja ja hedelmiä. Kasviksia, marjoja ja hedelmiä voi huoletta syödä enemmänkin kuin puoli kiloa. Italialaiset syövät keskimäärin reilusti yli kilon päivässä.

Maitovalmisteiden, ravintorasvojen, kalan ja lihan osalta suositukset ovat keliaakikolle luonnollisesti samat kuin ei-keliaakikolle. Näihin kaikkiin ryhmiin tuli hieman muutoksia aiempiin suosituksiin verrattuna. Oheista ruokakolmiota tarkkaan katsomalla huomaa, että maitovalmisteita on kahdessa lokerossa: vähärasvainen juusto on muiden maitovalmisteiden kanssa, kun taas rasvaiset juustot ovat kolmion huipulla sattumat-osiossa. Ravintorasvojen lokerossa on kasviöljyn ja margariinin lisäksi pähkinöitä, siemeniä ja manteleita. Ne ovat pehmeän rasvan lisäksi muun muassa hyviä valkuaisen ja kuidun lähteitä. Kala ja siipikarja on erotettu omaksi lokerokseen possusta, naudasta ja kananmunasta. Tällä muistutetaan kalan, broilerin ja kalkkunan merkityksestä terveyttä edistävässä ruokavaliossa.

Ohessa oleva ruokakolmio antaa suuntaviivat ruokavalion koostamiseen: pohjalta reilusti ja huipulta harvoin. Oheinen lautasmalli puolestaan antaa suuntaviivat yksittäiselle aterialle. Nautinnollisia ruokahetkiä!

Ursula Schwab, ravitsemusterapian apulaisprofessori, Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus; pohjoismaisten ja valtakunnallisten ravitsemussuositusten asiantuntijaryhmän jäsen