Vapaaehtoiset tuovat iloa, tietoa ja taitoa arkeen

Jos haluat päästä nopeasti perille – kulje yksin. Jos haluat nauttia matkasta – kulkekaa yhdessä. Tämä ajatus sopii erityisen hyvin vapaaehtoistoimintaan.

Keliakialiitossa otettiin varaslähtö vapaaehtoistoiminnan viikkoon jo liittokokouksessamme marraskuun puolella, jolloin luovutimme liiton vuosittain myöntämän vapaaehtoistoiminnan tunnustuspalkinnon aktiiviselle vapaaehtoistoimijalle. Palkinnon sai tänä vuonna iloinen Irma Hellgren Uudenmaan keliakiayhdistyksestä. Lämmin kiitos myös ihan kaikille vapaaehtoisillemme!

Keliakialiitossa yhdistysten vapaaehtoisten parissa toimivat ennen muuta liiton viisi aluevastaavaa, EijaElina, Minna, Minnaleena ja Miska, jotka työskentelevät aluetoimistoissamme eri puolilla Suomea.

Mitä vapaaehtoistoiminnalla tuotetaan?

”Iloa, tietoa ja taitoa arkeen”, kiteyttää Pohjois-Suomen aluevastaava Minnaleena. ”Vapaaehtoistoiminta toimii molempiin suuntiin, se antaa kaikille osallisille”, jatkaa Etelä-Suomessa toimiva Minna. ”Niin, ja tekijä saa siitä myös itse esimerkiksi hyvää mieltä. Motiivi tehdä vapaaehtoistyötä voikin olla se, että siitä saa myös itselleen”, toteaa Minnaleena.

blogi2

Vapaaehtoisten tekemä työpanos voi helposti jäädä aika näkymättömäksi. On vaikea hahmottaa niitä satoja ja tuhansia tunteja, joita vapaaehtoiset ovat puurtaneet erilaisten tapahtumien taustalla. Toimintaa suunnitellaan lukuisissa kokouksissa ja muissa tapaamisissa, vapaaehtoiset kouluttautuvat erilaisiin asioihin ja tekevät yhteistyötä moneen suuntaan.

Haluaisitko sinä tehdä vapaaehtoistyötä?

Oletko sinä joskus miettinyt, että haluaisit olla aktiivisemmin mukana keliakiayhdistyksen toiminnassa? Yhdistyksissä kaivataan tekeviä käsiä ja erilaisia taitajia monenlaisiin isompiin ja pienempiin tehtäviin. Koko vapaaehtoistoiminnan idea on kuitenkin se, että siihen pystyy tavallisen ihmisen taidoin ihan kuka vain. Mitään erityistä superosaamista ei tarvita. Jos sinusta tuntuu, että voisit olla kiinnostunut olemaan mukana, otathan yhteyttä omaan yhdistykseesi kertoaksesi, millä tavoin haluaisit lähteä mukaan ja kysyäksesi, mitä yhdistyksellä olisi tarjota sinulle.

blogi3

Jokaiselle löytyy yhdistyksistä varmasti sopivankokoiset saappaat. Voitte yhdessä miettiä, mitä sinä voisit tehdä, ja voit myös vaikka mennä tutustumaan johonkin yhdistyksen tilaisuuteen ilman että se vielä velvoittaa sinua mihinkään. Moni yhdistys kaipaa erityisesti henkilöitä, jotka voisivat järjestää toimintaa lapsille ja nuorille – vaikkapa keliaakikkolasten vanhempia.

Vuosi täynnä toimintaa

Näin loppuvuodesta on myös hyvä hetki summata, mitä kaikkea vapaaehtoisvoimin on tänä vuonna syntynyt. Miten monta ihanaa, merkittävää ja ikimuistoista tapahtumaa yhdistysten vapaaehtoiset ovatkaan jälleen mahdollistaneet.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

On paistettu ja tarjoiltu torilla gluteenittomia lettuja ja muitakin gluteenittomia tuotteita, käyty teatterissa ja retkillä, ulkoiltu ja liikuttu, leivottu ja nautittu monenmoiset herkut. Syyskuussa keliakiaviikolla yhdistykset tempaisivat näyttävästi ympäri Suomen levittäen viikon ”pakko olla sairaan tarkka” -teeman avulla keliakiatietoa toreilla ja turuilla kaikelle kansalle. Vastaanotto oli todella innostunutta ja kiinnostunutta.

Mikä on ollut sinulle tänä vuonna sykähdyttävin keliakiatapahtuma, johon olet osallistunut – joko vapaaehtoistoimijana tai tapahtumaan osallistujana?

Marjo Aspegren
Kirjoittaja on Keliakialiiton järjestöpäällikkö

Mainokset

Iloa gluteenittomasta ruoasta

Kun ihminen sairastuu keliakiaan, hän ei menetä makuaistiaan. Keliaakikko toivoo voivansa edelleen, sairaudestaan huolimatta, syödä maukasta ja terveellistä ruokaa. Erityisruokavalio ei ole este.

Gluteeniton ruokavalio vaikuttaa moneen: ruokaostosten tekemiseen, ruoanvalmistukseen ja leivontaan kotona, ruokailuihin kodin ulkopuolella sekä matkustamiseen. Keliaakikko ei kysele ruoasta nirsouttaan vaan terveytensä takia. Murukin gluteenia on liikaa.

Ruoka on tärkeä osa ihmisen omaa ja kansallista identiteettiä. Viime vuosina ihmiset ovat olleet entistä kiinnostuneempia raaka-aineiden alkuperästä, tuotantotavoista, lähiruoasta ja ruoan maukkaudesta. Enää ei syödä vain nälän tyydyttämiseksi. Halutaan syödä entistä terveellisemmin ja huolehtia omasta hyvinvoinnista. Keliaakikolle gluteeniton ruokavalio ei ole oma valinta vaan sairauden hoitoa.

Ruokailu osana identiteettiä

Sosiaalinen kanssakäyminen rakentuu yhä useammin ruoan ympärille. Työpaikalla nautitaan yhdessä päiväkahvit, illalla mennään ystäväporukalla ravintolaan tai kotona kokataan yhdessä herkullista ruokaa. Yhteisen ruoan valmistaminen, nauttiminen ja jakaminen lisäävät sosiaalista hyvinvointia ja yhteenkuuluvuutta.

Syömisen sosiaalinen ulottuvuus voi joskus joutua koetukselle erityisruokavalioiden kohdalla. Päivän aikana syödään monta kertaa, jolloin sairaudesta tulee helposti julkinen. Keliakiaa sairastavan on aina varmistettava syömänsä ruoan gluteenittomuus. Hän joutuu pyytämään erikseen gluteenittoman annoksen ja varmistamaan, että tuotu annos on turvallinen. Usein hän saa selittää kanssaihmisille, miksi hänen annoksensa on erilainen kuin muiden. Välillä turhauttaa, kun ei löydy gluteenitonta syötävää, kun saa vääränlaisen annoksen tai kun joutuu tahtomattaan huomion kohteeksi. Tarjoilija voi kysyä suureen ääneen: ”Kuka täällä olikaan se keliaakikko?” Joskus kanssaihmisten vähättely tarkkuudesta rasittaa. ”Voithan sinä vähän ottaa? Ei kai se niin tarkkaa ole?” Mutta kun on.

Samaa ruokaa kaikille

Keliaakikoiden ja muiden gluteenitonta tarvitsevien toiveena on saada samankaltaista ruokaa mitä muillekin tarjotaan. Hyvää ja maistuvaa ruokaa gluteenittomana. Keliaakikon makuaisti ei ole tavallista erikoisempi.

Ruokakulttuuriin kuuluvat olennaisena osana juhlat, niin perhejuhlat kuin vuoden aikaan liittyvät. Keliaakikko nauttii samalla lailla kuin muutkin juhlaherkuista, kuten joulun perinteisistä leivonnaista ja laatikkoruoista. Huomaavainen emäntä tai isäntä voi valmistaa kaikki tarjottavat gluteenittomana. Näin hän myös pääsee helpommalla kun ei tarvitse tehdä erilaisia versioita samoista tarjottavista. Tämän päivän gluteenittomilla raaka-aineilla saa leivonnaisista hyvin onnistuneita ja maukkaita. Gluteenittomista aineksista tehdyt kahvikakut, pikkuleivät ja tuulihatut ovat maultaan ja rakenteeltaan jopa tavanomaisia parempia.

Suomalainen ruoka ja maakuntien perinneherkut ovat nostaneet asemaansa viime vuosina. Onneksi valmistajat ovat huomioineet gluteenitonta tarvitsevien henkilöiden mahdollisuuden vaalia perinteitä ruokapöydässään. Tarjolla on esimerkiksi gluteenitonta mämmiä, mustaamakkaraa sekä gluteenittomia kalakukkoja ja karjalanpiirakoita. Keliaakikot ovat kiinnostuneita myös kansainvälisestä ruokakulttuurista ja sen rantautumisesta suomalaisiin keittiöihin. Se, mistä keliaakikot vielä joutuvat unelmoimaan, ovat kahviloiden suolaiset tarjottavat. Vitriinit ovat pullollaan kolmioleipiä, täytettyjä wrappejä, foccacioja ja toinen toistaan muhkeampia täytettyjä patonkeja, mutta ei gluteenittomana.

Keliaakikko kotitalousopetuksessa

Koulujen kotitaloustunneilla opitaan paljon ruokakulttuurista: ruoanvalmistuksesta ja leivonnasta, perinneruoista ja juhlakulttuurista sekä yhdessä syömisestä. Kotitalous oppiaineena tavoittaa koko ikäluokan yhden vuoden ajan ja osan vielä valinnaiskursseilla, mikä on oiva mahdollisuus kasvattaa nuorten arvostusta ruokaa ja erityisruokavalioita kohtaan. Keliaakikko-oppilaan tulisi saada tehdä samankaltaista ruokaa kuin muut oppilaat sekä saada hyviä gluteenittomia makuelämyksiä ja onnistumisen kokemuksia.

Helppoja gluteenittomia ohjeita on hyvin saatavilla ja ne varmistavat onnistuneen lopputuloksen. Vaikka gluteenittomat raaka-aineet ovat kalliimpia, koulun määrärahat eivät ole esteenä opetukselle, koska keliaakikko-oppilaita on vähän. On tärkeää, että keliaakikko-oppilas saa työskennellä ryhmässä.

Opettajan suhtautuminen erityisruokavalioihin välittyy helposti oppilaille. Keliakiaa sairastava nuori vaistoaa herkästi, jos opettaja kokee gluteenittoman ruokavalion toteuttamisen vaikeaksi. Nuori joutuu noudattamaan gluteenitonta ruokavaliota koko elämänsä ajan. Sen vuoksi on tärkeää, että hän saa mahdollisuuden opiskella leivontaa ja ruoanvalmistusta samalla tavalla kuin toiset nuoret, mutta gluteenittomasti.

Gluteenittomuus kiinnostaa monia

Gluteeniton ruokavalio kiinnostaa entistä useampia. Keliaakikoiden lisäksi gluteenitonta kysyy osa vilja-allergisista. Jotkut ihmiset kokevat saavansa gluteenipitoisista viljoista oireita, vaikka heillä ei ole keliakiaa tai vilja-allergiaa. Tällöin kyseessä voi olla gluteeniherkkyys, ilmiö, jota kovasti tutkitaan eri puolilla maailmaa. Gluteeniton ruokavalio on tällä hetkellä myös trendi. Gluteenittomuus koetaan terveellisempänä vaihtoehtona, jonka ajatellaan vaikuttavan myönteisesti omaan hyvinvointiin. Gluteenittomien tuotteiden markkinat ovat kasvaneet voimakkaasti parin viime vuoden aikana, mikä on lisännyt gluteenittomien tuotteiden saatavuutta ja valikoimaa. Ensimmäinen täysin gluteeniton kahvila ja gluteeniton ravintola ovat avanneet ovensa asiakkailleen myös Suomessa.

Leila Kekkonen
Kirjoittaja on Keliakialiiton toiminnanjohtaja

Kirjoitus on julkaistu marraskuussa 2014 myös Kotitalousopettajien liitto ry:n Kotitalous-lehdessä.

Aika entinen ei koskaan enää palaa

Gluteenitonta ruokavaliota noudattava tuskin kaipaa paljonkaan entisiä aikoja.

Ruokavalioon sopivat elintarvikkeet ja tuotteet olivat silloin harvinaisia ja niitä oli vähän. Itse muistan vielä hyvin riisikakkujen moninaisen käytön muun muassa leivän ja piirakoiden tilalla. Kastikkeiden suurustamista maissijauhoilla vältettiin, koska rakenteesta tuli liian löysä. Leivonnaiset olivat hyvin yksipuolisia. Gluteenittoman ruokavalion toteuttaminen tuntui tuolloin monimutkaiselta ja vaikealta. Olen toiminut noin 20 vuotta ateriapalveluiden parissa, ja joskus hymyilyttää, kun mietin, millaisia ratkaisuja gluteenittoman ruokavalion parissa ennen tehtiin. Mutta, kuten mummini aina totesi, sitä tikulla silmään, joka menneitä muistelee. Katse tähän hetkeen ja tulevaan.

Kehitys kehittyy

Elintarviketeollisuus, leipomot ja tuotteiden valmistajat ovat kehittäneet vuosien aikana tuotteitaan niin, että niitä voi käyttää monipuolisesti myös keliaakikon ruokavaliossa.

Julkisen sektorin ateriapalveluissa valmistetaan päivän aikana useita erityisruokavaliota, myös gluteenitonta ruokaa. Oikeilla tuotevalinnoilla on mahdollista toteuttaa ruoan valmistus niin, että gluteenitonta ei tarvitse valmistaa erikseen kaikista ruokalajeista. Tässä tapauksessa ruokailija pystyy valitsemaan syömänsä ruoan itse linjastosta seuraten ruokalistaan merkittyjä ruokavaliomerkintöjä. Ilokseni olen huomannut, että myös suurin osa ravintoloista tekee elintarvike- ja tuotevalintoja niin, että tarjolla oleva ruoka käy myös keliaakikoille. Ruoan laatu ja ulkonäkö eivät muutu, vaikka ruoka valmistetaankin gluteenittomaksi. Suolaisten ja makeiden tuotteiden leivonta onnistuu hyvin gluteenittomilla jauhoilla. Myös keittiössä kokin työ helpottuu, kun tuotevalinnat mahdollistavat gluteenittoman elintarvikkeen käytön ruokaa valmistettaessa.

Ole ylpeä omasta ammattitaidostasi

Joskus vieläkin törmään ihmisten vähättelyyn erityisruokavalioiden noudattamisen tärkeydestä. Kuulee sanottavan, että ei kai kerta mitään tee tai mitä pienistä vatsaoireista.

Erityisruokavaliota noudattavalle henkilölle tärkeää on luottamus. Varmuus siitä, että tarjottava ateria tai tuote sisältää vain sallittuja ainesosia. On ammattiylpeyttä varmistaa, että tarjottava ateria tai tuote soveltuu aina asiakkaan ennalta ilmoitettuun erityisruokavalioon. Päiväkodissa ja koulussa henkilökunta varmistaa, että lapsi tai nuori saa juuri hänelle valmistetun erityisruokavalion.

Turvallisesti gluteenitonta

Tieto lisää tuskaa, sanotaan, mutta tässä tapauksessa tiedon määrällä on saatu paljon hyvää aikaan gluteenittomaan ruokavalioon liittyvien raaka-aineiden ja tuotteiden osalta.

Keliakialiiton verkkosivuilta saa nopeasti kysymyksiinsä vastauksen. Sivuille kerätty tietomäärä auttaa niin kokkia kuin elintarvikkeiden ja tuotteiden ostajaa. Tuoteselosteessa mainitut raaka-aineet mietityttävät joskus tuotteen soveltuvuuden kannalta, mutta pikaisesti löydetty tieto tuotteen sopivuudesta ruokavalioon on tätä päivää. Älypuhelimella kun pääsee niin nopeasti tiedon lähteille jo ostotilanteessa. Tärkeää on tietää, mistä tietoa löytää, kun sitä tarvitsee.

Gluteenitonta turvallisesti ruokapalveluissa -projektiryhmä on keskustellut paljon seikoista, joilla voidaan lisätä ruokailijan luottamusta ateriapalveluihin. Oikeat yhtenäiset ruokavalio- ja tuotemerkinnät selkokielellä sekä henkilökunnan osaamisen lisääminen luovat turvalliset puitteet nautinnollisiin ruokailuhetkiin niin julkisella kuin yksityisellä puolella. On hienoa, että projektiryhmässä todettu tiedontarve erilaista asioista tuottaa helposti käytettäviä aineistoja, jotka tulevaisuudessa ovat meidän kaikkien toimijoiden käytössä.

Susanna Järvinen
Kirjoittaja on Tampereen Ateria -liikelaitoksen lasten ja nuorten liiketoiminta-alueen asiakkuuspäällikkö

Tarkat ja vähemmän tarkat

Keliakiaviikon teema pureutuu tällä viikolla tarkkuuteen. Muistutamme siitä, että keliaakikko on tarkka terveytensä vuoksi. Hän ei kysele ruuasta tai jätä jotain syömättä nirsouttaan, vaan sairautensa takia. Hänen on oltava sairaan tarkka joka päivä läpi elämänsä.

Samaan aikaan gluteenitonta ruokaa kysyy yhä useampi. Osa heistä on vehnä-, ohra- tai ruisallergisia, jotka saavat lieviä tai hyvinkin voimakkaita rektioita näistä viljoista. He saattavat siis olla jopa keliaakikoita tarkempia tai sitten vähemmän tarkkoja yksilöllisten oireidensa vuoksi. Gluteenitonta tarvitsevat myös gluteeniherkät. Heillä ei ole keliakiaa eikä allergiaa, mutta he saavat oireita gluteenipitoisista viljoista ja siksi välttävät niitä. Lisäksi on ihmisiä, jotka haluavat muista kuin terveyssyistä välttää gluteenipitoisia viljoja, etenkin vehnää.

Saman, gluteenittoman ruokavalion äärellä on siis monta eri ryhmää. Osa on hyvin tarkkoja, osa ei niin tarkkoja. Kahviloissa ja ravintoloissa erilaiset gluteenitonta käyttävät ryhmät saattavat aiheuttaa hämmennystä. Ovatko keliakian hoitosuositukset kenties muuttuneet, kun kaikki gluteenitonta pyytävät eivät olekaan niin tarkkoja? Me Keliakialiitossa muistutamme, etteivät ole. Keliakian osalta mikään ei ole muuttunut. Keliaakikon on oltava edelleen sairaan tarkka. Tänään, huomenna ja ensi viikolla. Vaihtoehtoa ei ole.

Me Keliakialiitossa uskomme, että kun gluteenittomien tuotteiden kysyntä kasvaa ja laajenee, paranee myös valikoima. Toivottavaa olisi, että samalla myös tuotteiden hinnat laskisivat. Saman ruokavalion ääreen kyllä mahtuu.

Voimia kaikille keliaakikoille tarkkana olemiseen!

Leila Alivuotila
Kirjoittaja on Keliakialiiton viestintäpäällikkö. Teksti on julkaistu syyskuussa 2014 Keliakia-verkkolehdessä.

Minulla on diagnoosi!

Minulla on selitys vaivoihini. Tämä on huojennus. Nämä olivat ensimmäiset ajatukseni käytyäni yksityisellä lääkärillä noin vuosi sitten kuulemassa labratulokseni. Nyt minulla olisi lääkärin määräys kilpirauhasen vajaatoiminnan lääkkeisiin ja ruokavalioon: kourallinen kaikenlaista ravintolisänappia, paljon hyvää proteiinia, hyviä öljyjä ja gluteenittomuus.

Olin kärsinyt usean vuoden ajan oireista, jotka liittyvät tyypillisesti kilpirauhasen vajaatoimintaan. Tavallisilla testeillä arvot olivat normaalit. Funktionaalisen lääketieteen klinikalla selvisi, että kroonisella stressillä, univajeella ja ruokavaliollani olin saanut kilpirauhashormonit sekaisin. Kudostasolla hormoni muuntuu käänteiseksi hormoniksi, joka aiheuttaa oireita. Gluteeni sitten pahentaa oireita tai ei ainakaan edistä normalisoitumista.

Haarukka käsilaukussa

Olin jo aiemmin ollut hiilihydraattitietoinen ja yrittänyt välttää valkoista viljaa, riisiä ja sokeria. Tosin söin ruisleipää, monta jälkiuunipalaa päivässä. Ja leipomiset olivat aina pullaa, kakkuja ja pikkuleipiä. Maukas vehnäleipä ja sämpylä olivat olleet minun heikkouteni, joihin sortuessani söin kerralla vaikka kokonaisen leivän. Kun nämä jätin pois, tajusin kuinka vehnäriippuvainen olinkaan ollut. Kotona gluteenittomuus ei oikeastaan haitannut arkeani alussakaan. Jätin aamupalalta leivän pois paistetun kananmunan alta ja makaroniruuat syömättä. Koska minulla ei ole keliakiaa, en ole syynännyt kasvisliemikuutioiden ainesosia tai joutunut varomaan leivänmuruja leikkuulaudalla.

DSC_0339
En ole kaivannut korvaavia viljatuotteita enkä oikeastaan koskaan osta gluteenittomia leipiä tai keksejä. Jos herkuttelen, herkuttelen suklaalla, jäätelöllä ja karkeilla.

Työpaikkaruokaloissa löydän aina syötävää, vaikka siellä noudatan myös kasvis-kala-ruokavaliota. Kotona syön myös luomulihaa, mutta sitä nyt ei ole ikinä tarjolla kodin ulkopuolella. Jos ei muuta löydy, syön sitten ison salaattiannoksen. Välipalatkin osaan nykyään jo ostaa, enkä enää näänny nälkään ennen kotiin pääsyä. Nyt käsilaukussani on lusikka ja haarukka, ja voin syödä raejuustoa, kotijuustoa tai rahkaa pähkinöillä missä vain.

Kehtaako tarjotusta pullasta kieltäytyä?

Ongelmatilanteitani ovat kyläilyt, ruokatarjoilutilaisuudet ja työssäni tarkastuskäynnit. Joudun työssäni matkustamaan paljon, ja hanketarkastajana vierailukohteeni ovat aina uusia. Kohteissa ollaan aina vieraanvaraisia, ja aloituspalavereissa on yleensä aina tarjolla kahvia ja leipää. Olen miettinyt, kumpi on nolompaa, ilmoittaa etukäteen, että jos aiotte tarjota jotain, saisinko gluteenitonta vai kieltäytyä leivästä sitten kun sitä tarjotaan. Kavereiden järjestämiin juhliin on ikävä ilmoittaa oma ruokavalio, maitoa ja kananmunaa salliva gluteeniton kasvis-kala, koska tietää sen aiheuttavan päänvaivaa. Olisi ehkä helpompaa näissä tilanteissa olla keliaakikko, jolloin gluteenittomuutta ei tarvitse selitellä. Ilmoittamattomuus ja syömättä jättäminenkin loukkaavat.

Ulkomailla gluteenittomuus on kyllä tosi vaikeaa. En ymmärrä miten keliaakikot pärjäävät. Italiassa viime kesänä satuimme aina siesta-aikaan ravintoloihin, joissa ei tarjottu muuta kuin pitsaa. Belgiassa työkokouksen tauolla tarjolla oli vain täytettyjä patonkeja. Ainakaan Finnairin lennolla ei voi valita sekä gluteenitonta että kasvisvaihtoehtoa.

IMG_1798
Kuvassa nautin ruotsalaista hummusateriaa junassa viime kesän interrailreissulla. Vieressä tytär.

Makeanhimo vaanii 

Yritän siis syödä hiilihydraattitietoisesti, gluteenitonta ja mahdollisimman eettisesti valmistettua ruokaa. Eipä se kyllä ihan täydellisesti onnistu. Lipsahduksia ja sortumisia välillä tulee. Varsinkin sokerihimo vaivaa, ja jotenkin sitä karkkia on tullut otettua, koska don’t worry – there is no gluten. Saksan Baijerin alue oli myös paha: join ison tuopin ihanaa paikallista olutta ennen kun tajusin, että olikohan se sittenkään sallittua. Ja samalla matkalla sorruin pretzeleihin, paikallisiin suolaisiin vehnärinkeleihin. Maha oli kyllä kipeä matkan jälkeen, turvotti ihan älyttömästi ja oli huono omatunto.

Lääkärin diagnoosi ja ruokavaliomääräys ovat auttaneet noudattamaan gluteenitonta ruokavaliota, jota en aiemmin kehdannut vaatia tai pyytää tarjolle. On helpompaa vedota lääkäriin kuin todeta olevan herkkä gluteenille tai haluavan muuten olla syömättä kotimaisia viljoja. Vielä kun saisi jonkun himon johonkin avocadoon tai parsakaaliin ja pääsisi pois paheista ja repsahduksista.

Sari Nousiainen
Kirjoittaja hoitaa kilpirauhasen vajaatoiminnasta johtuvia oireita lääkkeiden lisäksi gluteenittomalla ruokavaliolla.

Ravitsemussuositukset keliaakikon näkökulmasta

Päivitetyt ravitsemussuositukset julkistettiin tammikuussa. Ne perustuvat pohjoismaisiin suosituksiin, jotka julkistettiin loppuvuodesta 2013. Pohjoismaisten suositusten taustatyö tehtiin noin 150 asiantuntijan voimin. Asiantuntijat kävivät tutkimusnäytön huolella läpi kansainvälisiin kriteereihin pohjautuen. Tämän työn pohjalta suomalainen asiantuntijaryhmä työsti suomalaiset ravitsemussuositukset.

Ravitsemussuositukset on tarkoitettu terveelle, kohtalaisesti liikkuvalle väestölle ja niiden keskeinen tavoite on väestön terveyden edistäminen ja ruokavaliosta riippuvien sairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien ja lihavuuden, ehkäisy. Hoitotasapainossa olevat keliaakikot kuuluvat suositusten tarkoittamaan terveeseen väestöön, sillä heillä ei ole ravitsemuksellisia erityistarpeita. Sen sijaan diagnoosivaiheessa esimerkiksi rautavalmisteelle voi olla väliaikaisesti tarvetta, jotta elimistön rautavarastot saadaan takaisin normaalille tasolle.

ruokakolmio_ilman_otsikkoa
Terveyttä ruoasta! Hyvän ruokavalion aineksia. Kuva: Valtion ravitsemusneuvottelukunta

Yksittäisten vitamiinien ja kivennäisaineiden osalta ravitsemussuosituksilla tarkoitetaan pidemmän aikavälin tavoitetta (esimerkiksi noin kuukausi), eli ei tarvitse huolestua, vaikka joinakin päivinä tai vaikkapa lomamatkalla ruokavalio olisi poikkeuksellinen.

Täysjyvävilja on monipuolinen ja keskeinen lähde suomalaisessa ruokavaliossa hyvin monen vitamiinin sekä kivennäis- ja hivenaineen osalta. Näin tulisi olla myös keliaakikon ruokavaliossa. Käyttämällä monipuolisesti täysjyvävaihtoehtoja gluteenittomista viljatuotteista keliaakikkokin saa ruokavaliossaan riittävästi näitä ravintoaineita. Gluteeniton kaura, täysjyväriisi, maissi, tattari, hirssi, kvinoa ja amarantti turvaavat riittävää ravintoaineiden saantia, ja monipuolisesti näitä viljoja käyttämällä saa ruokavalioonsa mukavasti vaihtelua. Suositeltava täysjyväviljatuotteiden käyttömäärä on keskikokoisella, kohtalaisesti liikkuvalla naisella noin kuusi annosta ja miehellä noin yhdeksän annosta päivässä. Yksi annos on esimerkiksi 30–40 g:n viipale leipää tai desilitra keitettyä täysjyväriisiä tai -pastaa. Lautasellinen täysjyväpuuroa on kaksi annosta.

lautasmalli_vaaka_iso_web
Hyvän aterian lautasmalli. Kuva: Valtion ravitsemusneuvottelukunta

Kasvikset, marjat ja hedelmät täydentävät kuidun saantia ja samalla myös usean vitamiinin sekä kivennäis- ja hivenaineen saantia. Erilaisten kasvisten, marjojen ja hedelmien monipuolinen käyttö turvaa ravintoaineiden monipuolisen saannin. Mitään yksittäistä superkasvista, -marjaa tai -hedelmää ei ole. Ne kaikki ovat jostakin näkökulmasta superia! Suositeltava käyttömäärä on noin puoli kiloa päivässä, josta noin puolet olisi hyvä olla marjoja ja hedelmiä. Kasviksia, marjoja ja hedelmiä voi huoletta syödä enemmänkin kuin puoli kiloa. Italialaiset syövät keskimäärin reilusti yli kilon päivässä.

Maitovalmisteiden, ravintorasvojen, kalan ja lihan osalta suositukset ovat keliaakikolle luonnollisesti samat kuin ei-keliaakikolle. Näihin kaikkiin ryhmiin tuli hieman muutoksia aiempiin suosituksiin verrattuna. Oheista ruokakolmiota tarkkaan katsomalla huomaa, että maitovalmisteita on kahdessa lokerossa: vähärasvainen juusto on muiden maitovalmisteiden kanssa, kun taas rasvaiset juustot ovat kolmion huipulla sattumat-osiossa. Ravintorasvojen lokerossa on kasviöljyn ja margariinin lisäksi pähkinöitä, siemeniä ja manteleita. Ne ovat pehmeän rasvan lisäksi muun muassa hyviä valkuaisen ja kuidun lähteitä. Kala ja siipikarja on erotettu omaksi lokerokseen possusta, naudasta ja kananmunasta. Tällä muistutetaan kalan, broilerin ja kalkkunan merkityksestä terveyttä edistävässä ruokavaliossa.

Ohessa oleva ruokakolmio antaa suuntaviivat ruokavalion koostamiseen: pohjalta reilusti ja huipulta harvoin. Oheinen lautasmalli puolestaan antaa suuntaviivat yksittäiselle aterialle. Nautinnollisia ruokahetkiä!

Ursula Schwab, ravitsemusterapian apulaisprofessori, Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus; pohjoismaisten ja valtakunnallisten ravitsemussuositusten asiantuntijaryhmän jäsen

Järjestöpäällikkö vuorotteluvapailee

Vanhan talomme remonttia, kodin nurkkien raivausta, lukemista, kirjoittamista, puutarhanhoitoa…

Tällaista työnteosta poikkeavaa toimintaa oli haaveissani, kun päädyin jäämään täksi kevääksi vuorotteluvapaalle Keliakialiiton järjestöpäällikön tehtävästäni. Olen työskennellyt liitossa vuodesta 1996, keliakia minulla on ollut tuosta samasta vuodesta saakka. Toki toivon, että tämän irtioton myötä syntyy myös uusia ideoita ja näkökulmia työhöni keliaakikkojen ja ennen kaikkea keliakiayhdistysten toiminnan parhaaksi.

Seurailen siis nyt liiton toimintaa täältä sivusta kuin kuka hyvänsä jäsen, mielenkiintoinen kokemus! Monenlaista näyttää liitossa ja yhdistyksissä tapahtuvan. Selvitys gluteenittomien tuotteiden hinnoista on julkaistu ja se sai hienosti näkyvyyttä, liiton strategiaprosessi kyselyineen on meneillä, ei-keliaakikot kokeilevat keliaakikon elämää – ja somessa, varsinkin Facebookissa, tuntuu olevan mukavan vilkasta.

Alussa mainitsemieni asioiden lisäksi nyt on ollut aikaa nauttia myös ihanista gluteenittomista makuelämyksistä, lähinnä itse tehden. Olen tutustunut muun muassa tämän kevään yltiömakeaan hittiin, brookieen, eli brownie & cookieen. Tämän leivonnaisen pohjalla on ihanan tahmainen suklainen kerros ja päälle tulee rapsakkaa cookie-taikinaa. Onnistuu loistavasti myös gluteenittomana. Netistä löytyy brookien ohjeita, joihin voi vain vaihtaa vehnäjauhot gluteenittomiksi.

Eilen tein pitkästä aikaa gluteenitonta tuorepastaa ja siitä keliaakikon todella harvinaista herkkua, ravioleja. Laitanpa tuorepastan ohjeen tässä teidän muidenkin iloksi, sama taikina käy myös esimerkiksi lasagnelevyihin.

Gluteeniton tuorepasta

4 dl gluteenitonta jauhoseosta
2 kananmunaa
2 rkl ruokaöljyä
1-2 rkl vettä
½ tl suolaa

Laita kaikki ainekset monitoimikoneen kulhoon ja anna käydä, kunnes taikina muovautuu palloksi. Lisää nestettä, jos taikina jää murumaiseksi tai jos taikina tuntuu liian pehmeältä, lisää vähän jauhoa. Taikinan tulisi olla notkean muovailuvahan kaltaista, jolloin sitä on erittäin helppo kaulia jauhotetulla alustalla.

Tämä taikinamäärä riittää noin 30 pikkuravioliin (teko-ohjeita löytyy netistä) tai pieneen lasagneen.

tomaattitäytettä
Tomaattitäytteet valmiiksi aseteltuina.

keittämistä odottamassa
Raviolit keittämistä odottamassa.

gluteenittomia ravioleja
Bon appétit

Vuorotteluvapaani to do -lista ei ole kyllä toistaiseksi juuri lyhentynyt, melkein päinvastoin. Onneksi suurin osa vapaasta on vielä tässä vaiheessa edessäpäin, ja kesäkin tulossa!

Omalla kokemuksellani voin suositella tällaista irtiottoa ihan jokaiselle, jos se suinkin on mahdollista järjestää. Luovuus ja uudet ideat lähtevät usein parhaiten liikkeelle siellä, missä on aikaa ja rauhaa, jotain vähän erilaista.

Paljon terveisiä kaikille tutuille ja tuntemattomille, oikein hyvää keväänjatkoa!

Marjo Aspegren