Ei kategoriaa

Gluteeniton ruokavalio – mistä apua arkeen ja matkalle?

Oletko hiljattain saanut tiedon, että sinun tulee jatkossa noudattaa gluteenitonta ruokavaliota? – Ei se mitään. Itse asiassa onnittelen sinua. Tuo tieto on tärkeä. Terveytesi kannalta gluteenittoman ruokavalion noudattaminen helpottaa oireitasi ja estää sopimattoman ruokavalion aiheuttamia terveysongelmia syntymästä.

Haasteellinen puoli diagnoosissasi on tietenkin käytännön toteutus. Mitä ovat gluteenittomat tuotteet? Miten gluteenitonta ruokaa valmistetaan? Mistä saa ulkona syödessä ja matkaillessa itselleen sopivaa ruokaa? Tässäkin rauhoittelen sinua. Apua ja vinkkejä on saatavilla. Maksutta netissä – sinulle sopivana aikana, sopivassa paikassa.

EriMenu

Erimenu.fi-verkkopalvelu sisältää ammattilaisten luomia, luotettavia erityisruokavalioreseptejä. Etusivulta voit ottaa käyttöön suodatuskriteerin ”gluteeniton” ja saat näkyviin gluteenittomia ruokaohjeita haluamallasi hakutermillä tai haluamastasi ruokakategoriasta. Valittuun ruokavalioon sopivat reseptit on varustettu vihreällä pallolla. Punaisen pallon resepteissä on jotain ruokavalioon sopimatonta.

Jos sinulla on muita ruokarajoitteita, kuten laktoosittomuus tai ruoka-aineallergia esimerkiksi kauralle, kananmunalle, pähkinälle tai omenalle, kannattaa rekisteröityä. Tällöin saat tallennettua palveluun yhden tai useamman ruokavalion, yksittäisten ruoka-aineiden tarkkuudella. Sitten voit suodattaa tietoa tällä omalla tarkalla ruokavaliollasi.

Erimenussa on mukana myös tuottajia tallentamillaan tuotteilla. Myös kaikki tuotetieto on eritelty viimeistä ainesosaa myöten. Voit tutustua moniin gluteenittomiin tuotteisiin. Ruokaresepteissä jotkut ainesosat on alleviivattu. Niitä klikkaamalla pääset katsomaan kyseisen tuotteen tietoja ja kuvaa. Näin voit etukäteen varmistaa, esimerkiksi, millainen gluteeniton jauhopaketti kaupasta tulisi löytää.

Jos sinulla tai läheiselläsi on keliakia, muista valmistaa gluteeniton ruoka puhtaasti. Astiat ja välineet ruuanlaittovaiheessa ja tarjoilupöydässä eivät saa joutua kosketuksiin gluteenia sisältävän ruoka-aineen kanssa. Gluteenitonta ruokavaliota noudattaa myös ihmisiä muista sairausryhmistä kuten gluteeniherkistä, osa vilja-allergisista ja suolistosairaista.

Toisilla puhtausvaatimus ei ole niin tiukka. Toisaalta taas esimerkiksi kaura-allerginen ei voi syödä myöskään gluteenitonta kauraa. Parasta siis varmistaa, että vieraspaikassasi tiedetään tarpeesi ja toisaalta kannattaa selvittää tilanne tarkkaan, kun itse saat erityisruokavaliovieraan.

EriMeno

Missä ruokapaikassa uskallat syödä, jos ruokavaliosi on juuri hiljattain muuttunut gluteenittomaksi? Viime kesänä julkaistu karttapohjainen EriMeno.fi-verkkopalvelu auttaa. Se on maksuton maailmanlaajuinen areena vertaistuelle ja -tiedolle. Kuka tahansa voi tallentaa tietoa ruoka-, majoitus- ja matkailuyrityksistä, jotka huomioivat erityisruokavalioita ja esteettömyyttä. Kohteista kerätään yhteys- ja aukiolotiedot sekä arvio siitä, missä asioissa yritys huomioi erityistarpeet.

Rekisteröitymättä voit katsoa tietoja, ja suodattaa näkyviin vaikka gluteenitonta ruokaa tarjoavat ravintolat tai kahvilat. Rekisteröityen voit tallentaa näitä tietoja. Kuka olisikaan parempi suosittelemaan gluteenitonta ravintolaruokapaikkaa, kuin keliaakikko itse. Jos käyt ulkomailla, vinkkaa ihmeessä hyvä paikka toisille tiedoksi. Maasta riippuen gluteenittomuuden huomioimisessa kun on suuria eroja. Kun sopivia ravintoloita ja kahviloita tuntuu löytyvän, arempikin uskaltautuu reissuun.

Gluteenittomuus ei välttämättä ole ainoa erityistarpeesi. EriMenossa voit etsiä ja jakaa tietoa myös kohteiden muista vahvuuksista kuten laktoosittomuus, lähiruoka, lapsiperheiden tai liikuntaesteisten huomiointi tai suolistosairaiden vessapassi. Voit tallentaa tietoihin myös vapaamuotoiset kommenttisi, ja tykätä.

Molempia verkkopalveluita ylläpitää Pirkanmaan Allergia- ja Astmayhdistys RAY:n tuella.

leivonnaiset

Gluteenittomuus ei ole este. Arjessa ja matkalla apunasi – Erimenu ja EriMeno.

Jonna Nurminen
Kirjoittaja on kehittämispäällikkö Pirkanmaan Allergia- ja Astmayhdistyksessä

Vastuutonta terveyspolitiikkaa

Tänään julkistettu valtionvarainministeriön budjettiesitys on kylmää kyytiä keliakiaa sairastaville. Ruokavaliokorvauksen poistamispäätös on edelleen kirjattuna ensi vuoden budjettiin.

Hallitusohjelmaan nostettu ruokavaliokorvauksen poistaminen on järkyttänyt suuresti keliakiaa sairastavia ja järjestöämme. Miten yhtä sairausryhmää voidaan kohdella näin? Olemme Keliakialiitossa toimineet aktiivisesti poistamispäätöksen kumoamiseksi. Puhelinlangat ovat käyneet kuumina ja sähköpostiviestejä lähetty yli tuhat. Olemme keskustelleet sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylän kanssa ja luovuttaneet hänelle lähes 16 000 henkilön allekirjoittaman adressin, jossa vastustetaan korvauksen poistamista. Olemme olleet tiiviisti yhteydessä hallituspuolueiden puheenjohtajistoon ja kaikkiin kansanedustajiin sekä toimineet aktiivisesti eduskunnan keliakiaverkoston kanssa. Lisäksi olemme tiedottaneet medialle ahkerasti epäkohdasta, ja asiamme on ollut näkyvästi esillä eri tiedotusvälineissä.

Kansanedustajat ovat kertoneet, että he ovat saaneet paljon palautetta ruokavaliokorvauksen poistamispäätöksestä. Kiitos aktiivisille jäsenillemme! Monet kansanedustajista ovat aidosti huolissaan korvauksen poistamisesta. Tästä kertovat myös eduskunnassa sosiaali- ja terveysministerille osoitetut neljä kirjallista kysymystä. Kirjallisissa kysymyksissä on peräänkuulutettu muun muassa sitä, onko hallitus arvioinut ruokavaliokorvauksen poistamispäätöksen seurauksia ja kuullut asiantuntijoita päätöstä tehdessään. Kysymyksissä on haluttu selvittää, onko hallitus tietoinen päätösten kustannusvaikutuksista sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin ja vaikutuksista keliakiaa sairastavien terveyteen. Lisäksi on kysytty, mitä hallitus aikoo tehdä, että keliakiaa sairastavia kohdeltaisiin yhdenvertaisesti muiden pitkäaikaissairaiden kanssa.

Ministeri ei vastannut suoraan yhteenkään edellä mainittuun kysymykseen. Ministerin vastaus oli sama kaikkiin kysymyksiin – riippumatta siitä, mitä kysyttiin. Tässä jää kyllä kovasti miettimään, mikä on kirjallisten kysymysten tarkoitus, jos ei vastata siihen, mitä kysytään.

Ministeri perusteli korvauksen poistamista heikolla taloustilanteella ja sillä, että muutokset on pyritty kohdentamaan kaikkien eri sairausryhmien kesken mahdollisimman oikeudenmukaisella tavalla. Onko oikeudenmukaista viedä yhdeltä sairausryhmältä koko tuki pois, kun muilta vain leikataan? Mielestämme ei ole.

Vastauksessa todettiin, että ruokavaliokorvauksen luonne poikkeaa lääkekorvauksista siten, ettei sitä ole sidottu gluteenittomien tuotteiden ostamiseen. Kuka valvoo, ettei esimerkiksi lapsilisää käytetä muuhun kuin siihen, mihin se on tarkoitettu? Yksikään ihminen ei pysy hengissä ilman ruokaa. Keliaakikonkin pitää syödä, mutta aina gluteenittomasti. Vaihtoehtoa ei ole. Gluteenittomat tuotteet tuppaavat vain olemaan moninkertaisesti kalliimpia kuin tavanomaiset tuotteet.

Hyvin erikoinen on ministerin vastauksessa esitetty ongelma, jonka mukaan ruokavaliokorvaus ei sovi rakenteellisesti lääkekorvausjärjestelmään eikä vammaisetuusjärjestelmään. Haluttiinko ministeriössä nyt keksiä helppo ratkaisu? Kun ei sovi rakenteisiin, niin poistetaan. Keliakiaa sairastava unohtui, mutta saatiinpa yksinkertaistettua rakenteita. Mielestämme tämä on edesvastuutonta. Päätöksiä tehtäessä ihmisen tulee olla aina keskiössä; hänen avun ja tuen tarpeensa. Sitten vasta mietitään rakenteita. Kun on tahtoa, aina löytyy ratkaisu teknisiin asioihin, kuten sopiva paikka ruokavaliokorvaukselle etuusjärjestelmissä.

Hallitusohjelman yhdeksi kärkihankkeeksi on valittu terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen. Ruokavaliokorvauksen poistaminen on täysin ristiriidassa kärkihankkeen tavoitteiden kanssa. Ruokavaliokorvauksen poistaminen on hallitukselta erittäin lyhytnäköistä terveyspolitiikkaa. Mikäli keliaakikoilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia hoitaa sairauttaan, vaikutukset yhteiskunnalle tulevat moninkertaisesti kalliimmaksi kuin ruokavaliokorvauksen maksaminen. Minkä taakseen jättää sen edestään löytää.

Viime hallituskaudella ruokavaliokorvausta korotettiin pienellä summalla. Silloinkin elettiin jo taloudellisesti haastavia aikoja. Korotus nähtiin kuitenkin eduskunnassa yksimielisesti tarpeelliseksi. Nyt sitten yllättäen, perustelematta, maamme hallitus päättää, ettei korvausta enää makseta. Tämä on hyvin epäjohdonmukaista, poukkoilevaa ja vastuutonta terveyspolitiikkaa. Ei tätä maata saada nousuun sillä, että ruokavaliokorvaus poistetaan. Päinvastoin. Keliaakikot joutuvat maksamaan tästä terveydellään, ja yhteiskunta lisääntyvillä sosiaali ja terveydenhuollon menoilla.

Ei pidä rokottaa siitä, että keliakian hoito poikkeaa muista sairauksista. Jos keliakiaan olisi lääke, kukaan ei kyseenalaistaisi Kela-korvauksen tarpeellisuutta. Gluteeniton ruokavalio on lääkärin määräämä hoitomuoto keliakiaan. Muuta hoitomahdollisuutta ei ole. Keliakia on elinikäinen sairaus, joka kuormittaa keliaakikon kukkaroa joka päivä, vuodesta toiseen, koko elämän ajan.

Valtiovarainministeriö on antanut esityksensä. Nyt tulee hallitusvastuussa olevien päättäjien ja ministeri Mäntylän oikaista esitys ja palauttaa ruokavaliokorvaus budjettiin. Muutoin tehdään kohtalokas virhe, josta lasku lankeaa myöhemmin moninkertaisena.

Leila_Kekkonen_2015_2

Leila Kekkonen
Kirjoittaja on Keliakialiiton toiminnanjohtaja

Iloa gluteenittomasta ruoasta

Kun ihminen sairastuu keliakiaan, hän ei menetä makuaistiaan. Keliaakikko toivoo voivansa edelleen, sairaudestaan huolimatta, syödä maukasta ja terveellistä ruokaa. Erityisruokavalio ei ole este.

Gluteeniton ruokavalio vaikuttaa moneen: ruokaostosten tekemiseen, ruoanvalmistukseen ja leivontaan kotona, ruokailuihin kodin ulkopuolella sekä matkustamiseen. Keliaakikko ei kysele ruoasta nirsouttaan vaan terveytensä takia. Murukin gluteenia on liikaa.

Ruoka on tärkeä osa ihmisen omaa ja kansallista identiteettiä. Viime vuosina ihmiset ovat olleet entistä kiinnostuneempia raaka-aineiden alkuperästä, tuotantotavoista, lähiruoasta ja ruoan maukkaudesta. Enää ei syödä vain nälän tyydyttämiseksi. Halutaan syödä entistä terveellisemmin ja huolehtia omasta hyvinvoinnista. Keliaakikolle gluteeniton ruokavalio ei ole oma valinta vaan sairauden hoitoa.

Ruokailu osana identiteettiä

Sosiaalinen kanssakäyminen rakentuu yhä useammin ruoan ympärille. Työpaikalla nautitaan yhdessä päiväkahvit, illalla mennään ystäväporukalla ravintolaan tai kotona kokataan yhdessä herkullista ruokaa. Yhteisen ruoan valmistaminen, nauttiminen ja jakaminen lisäävät sosiaalista hyvinvointia ja yhteenkuuluvuutta.

Syömisen sosiaalinen ulottuvuus voi joskus joutua koetukselle erityisruokavalioiden kohdalla. Päivän aikana syödään monta kertaa, jolloin sairaudesta tulee helposti julkinen. Keliakiaa sairastavan on aina varmistettava syömänsä ruoan gluteenittomuus. Hän joutuu pyytämään erikseen gluteenittoman annoksen ja varmistamaan, että tuotu annos on turvallinen. Usein hän saa selittää kanssaihmisille, miksi hänen annoksensa on erilainen kuin muiden. Välillä turhauttaa, kun ei löydy gluteenitonta syötävää, kun saa vääränlaisen annoksen tai kun joutuu tahtomattaan huomion kohteeksi. Tarjoilija voi kysyä suureen ääneen: ”Kuka täällä olikaan se keliaakikko?” Joskus kanssaihmisten vähättely tarkkuudesta rasittaa. ”Voithan sinä vähän ottaa? Ei kai se niin tarkkaa ole?” Mutta kun on.

Samaa ruokaa kaikille

Keliaakikoiden ja muiden gluteenitonta tarvitsevien toiveena on saada samankaltaista ruokaa mitä muillekin tarjotaan. Hyvää ja maistuvaa ruokaa gluteenittomana. Keliaakikon makuaisti ei ole tavallista erikoisempi.

Ruokakulttuuriin kuuluvat olennaisena osana juhlat, niin perhejuhlat kuin vuoden aikaan liittyvät. Keliaakikko nauttii samalla lailla kuin muutkin juhlaherkuista, kuten joulun perinteisistä leivonnaista ja laatikkoruoista. Huomaavainen emäntä tai isäntä voi valmistaa kaikki tarjottavat gluteenittomana. Näin hän myös pääsee helpommalla kun ei tarvitse tehdä erilaisia versioita samoista tarjottavista. Tämän päivän gluteenittomilla raaka-aineilla saa leivonnaisista hyvin onnistuneita ja maukkaita. Gluteenittomista aineksista tehdyt kahvikakut, pikkuleivät ja tuulihatut ovat maultaan ja rakenteeltaan jopa tavanomaisia parempia.

Suomalainen ruoka ja maakuntien perinneherkut ovat nostaneet asemaansa viime vuosina. Onneksi valmistajat ovat huomioineet gluteenitonta tarvitsevien henkilöiden mahdollisuuden vaalia perinteitä ruokapöydässään. Tarjolla on esimerkiksi gluteenitonta mämmiä, mustaamakkaraa sekä gluteenittomia kalakukkoja ja karjalanpiirakoita. Keliaakikot ovat kiinnostuneita myös kansainvälisestä ruokakulttuurista ja sen rantautumisesta suomalaisiin keittiöihin. Se, mistä keliaakikot vielä joutuvat unelmoimaan, ovat kahviloiden suolaiset tarjottavat. Vitriinit ovat pullollaan kolmioleipiä, täytettyjä wrappejä, foccacioja ja toinen toistaan muhkeampia täytettyjä patonkeja, mutta ei gluteenittomana.

Keliaakikko kotitalousopetuksessa

Koulujen kotitaloustunneilla opitaan paljon ruokakulttuurista: ruoanvalmistuksesta ja leivonnasta, perinneruoista ja juhlakulttuurista sekä yhdessä syömisestä. Kotitalous oppiaineena tavoittaa koko ikäluokan yhden vuoden ajan ja osan vielä valinnaiskursseilla, mikä on oiva mahdollisuus kasvattaa nuorten arvostusta ruokaa ja erityisruokavalioita kohtaan. Keliaakikko-oppilaan tulisi saada tehdä samankaltaista ruokaa kuin muut oppilaat sekä saada hyviä gluteenittomia makuelämyksiä ja onnistumisen kokemuksia.

Helppoja gluteenittomia ohjeita on hyvin saatavilla ja ne varmistavat onnistuneen lopputuloksen. Vaikka gluteenittomat raaka-aineet ovat kalliimpia, koulun määrärahat eivät ole esteenä opetukselle, koska keliaakikko-oppilaita on vähän. On tärkeää, että keliaakikko-oppilas saa työskennellä ryhmässä.

Opettajan suhtautuminen erityisruokavalioihin välittyy helposti oppilaille. Keliakiaa sairastava nuori vaistoaa herkästi, jos opettaja kokee gluteenittoman ruokavalion toteuttamisen vaikeaksi. Nuori joutuu noudattamaan gluteenitonta ruokavaliota koko elämänsä ajan. Sen vuoksi on tärkeää, että hän saa mahdollisuuden opiskella leivontaa ja ruoanvalmistusta samalla tavalla kuin toiset nuoret, mutta gluteenittomasti.

Gluteenittomuus kiinnostaa monia

Gluteeniton ruokavalio kiinnostaa entistä useampia. Keliaakikoiden lisäksi gluteenitonta kysyy osa vilja-allergisista. Jotkut ihmiset kokevat saavansa gluteenipitoisista viljoista oireita, vaikka heillä ei ole keliakiaa tai vilja-allergiaa. Tällöin kyseessä voi olla gluteeniherkkyys, ilmiö, jota kovasti tutkitaan eri puolilla maailmaa. Gluteeniton ruokavalio on tällä hetkellä myös trendi. Gluteenittomuus koetaan terveellisempänä vaihtoehtona, jonka ajatellaan vaikuttavan myönteisesti omaan hyvinvointiin. Gluteenittomien tuotteiden markkinat ovat kasvaneet voimakkaasti parin viime vuoden aikana, mikä on lisännyt gluteenittomien tuotteiden saatavuutta ja valikoimaa. Ensimmäinen täysin gluteeniton kahvila ja gluteeniton ravintola ovat avanneet ovensa asiakkailleen myös Suomessa.

Leila Kekkonen
Kirjoittaja on Keliakialiiton toiminnanjohtaja

Kirjoitus on julkaistu marraskuussa 2014 myös Kotitalousopettajien liitto ry:n Kotitalous-lehdessä.

Aika entinen ei koskaan enää palaa

Gluteenitonta ruokavaliota noudattava tuskin kaipaa paljonkaan entisiä aikoja.

Ruokavalioon sopivat elintarvikkeet ja tuotteet olivat silloin harvinaisia ja niitä oli vähän. Itse muistan vielä hyvin riisikakkujen moninaisen käytön muun muassa leivän ja piirakoiden tilalla. Kastikkeiden suurustamista maissijauhoilla vältettiin, koska rakenteesta tuli liian löysä. Leivonnaiset olivat hyvin yksipuolisia. Gluteenittoman ruokavalion toteuttaminen tuntui tuolloin monimutkaiselta ja vaikealta. Olen toiminut noin 20 vuotta ateriapalveluiden parissa, ja joskus hymyilyttää, kun mietin, millaisia ratkaisuja gluteenittoman ruokavalion parissa ennen tehtiin. Mutta, kuten mummini aina totesi, sitä tikulla silmään, joka menneitä muistelee. Katse tähän hetkeen ja tulevaan.

Kehitys kehittyy

Elintarviketeollisuus, leipomot ja tuotteiden valmistajat ovat kehittäneet vuosien aikana tuotteitaan niin, että niitä voi käyttää monipuolisesti myös keliaakikon ruokavaliossa.

Julkisen sektorin ateriapalveluissa valmistetaan päivän aikana useita erityisruokavaliota, myös gluteenitonta ruokaa. Oikeilla tuotevalinnoilla on mahdollista toteuttaa ruoan valmistus niin, että gluteenitonta ei tarvitse valmistaa erikseen kaikista ruokalajeista. Tässä tapauksessa ruokailija pystyy valitsemaan syömänsä ruoan itse linjastosta seuraten ruokalistaan merkittyjä ruokavaliomerkintöjä. Ilokseni olen huomannut, että myös suurin osa ravintoloista tekee elintarvike- ja tuotevalintoja niin, että tarjolla oleva ruoka käy myös keliaakikoille. Ruoan laatu ja ulkonäkö eivät muutu, vaikka ruoka valmistetaankin gluteenittomaksi. Suolaisten ja makeiden tuotteiden leivonta onnistuu hyvin gluteenittomilla jauhoilla. Myös keittiössä kokin työ helpottuu, kun tuotevalinnat mahdollistavat gluteenittoman elintarvikkeen käytön ruokaa valmistettaessa.

Ole ylpeä omasta ammattitaidostasi

Joskus vieläkin törmään ihmisten vähättelyyn erityisruokavalioiden noudattamisen tärkeydestä. Kuulee sanottavan, että ei kai kerta mitään tee tai mitä pienistä vatsaoireista.

Erityisruokavaliota noudattavalle henkilölle tärkeää on luottamus. Varmuus siitä, että tarjottava ateria tai tuote sisältää vain sallittuja ainesosia. On ammattiylpeyttä varmistaa, että tarjottava ateria tai tuote soveltuu aina asiakkaan ennalta ilmoitettuun erityisruokavalioon. Päiväkodissa ja koulussa henkilökunta varmistaa, että lapsi tai nuori saa juuri hänelle valmistetun erityisruokavalion.

Turvallisesti gluteenitonta

Tieto lisää tuskaa, sanotaan, mutta tässä tapauksessa tiedon määrällä on saatu paljon hyvää aikaan gluteenittomaan ruokavalioon liittyvien raaka-aineiden ja tuotteiden osalta.

Keliakialiiton verkkosivuilta saa nopeasti kysymyksiinsä vastauksen. Sivuille kerätty tietomäärä auttaa niin kokkia kuin elintarvikkeiden ja tuotteiden ostajaa. Tuoteselosteessa mainitut raaka-aineet mietityttävät joskus tuotteen soveltuvuuden kannalta, mutta pikaisesti löydetty tieto tuotteen sopivuudesta ruokavalioon on tätä päivää. Älypuhelimella kun pääsee niin nopeasti tiedon lähteille jo ostotilanteessa. Tärkeää on tietää, mistä tietoa löytää, kun sitä tarvitsee.

Gluteenitonta turvallisesti ruokapalveluissa -projektiryhmä on keskustellut paljon seikoista, joilla voidaan lisätä ruokailijan luottamusta ateriapalveluihin. Oikeat yhtenäiset ruokavalio- ja tuotemerkinnät selkokielellä sekä henkilökunnan osaamisen lisääminen luovat turvalliset puitteet nautinnollisiin ruokailuhetkiin niin julkisella kuin yksityisellä puolella. On hienoa, että projektiryhmässä todettu tiedontarve erilaista asioista tuottaa helposti käytettäviä aineistoja, jotka tulevaisuudessa ovat meidän kaikkien toimijoiden käytössä.

Susanna Järvinen
Kirjoittaja on Tampereen Ateria -liikelaitoksen lasten ja nuorten liiketoiminta-alueen asiakkuuspäällikkö