Kuukausi: marraskuu 2014

Iloa gluteenittomasta ruoasta

Kun ihminen sairastuu keliakiaan, hän ei menetä makuaistiaan. Keliaakikko toivoo voivansa edelleen, sairaudestaan huolimatta, syödä maukasta ja terveellistä ruokaa. Erityisruokavalio ei ole este.

Gluteeniton ruokavalio vaikuttaa moneen: ruokaostosten tekemiseen, ruoanvalmistukseen ja leivontaan kotona, ruokailuihin kodin ulkopuolella sekä matkustamiseen. Keliaakikko ei kysele ruoasta nirsouttaan vaan terveytensä takia. Murukin gluteenia on liikaa.

Ruoka on tärkeä osa ihmisen omaa ja kansallista identiteettiä. Viime vuosina ihmiset ovat olleet entistä kiinnostuneempia raaka-aineiden alkuperästä, tuotantotavoista, lähiruoasta ja ruoan maukkaudesta. Enää ei syödä vain nälän tyydyttämiseksi. Halutaan syödä entistä terveellisemmin ja huolehtia omasta hyvinvoinnista. Keliaakikolle gluteeniton ruokavalio ei ole oma valinta vaan sairauden hoitoa.

Ruokailu osana identiteettiä

Sosiaalinen kanssakäyminen rakentuu yhä useammin ruoan ympärille. Työpaikalla nautitaan yhdessä päiväkahvit, illalla mennään ystäväporukalla ravintolaan tai kotona kokataan yhdessä herkullista ruokaa. Yhteisen ruoan valmistaminen, nauttiminen ja jakaminen lisäävät sosiaalista hyvinvointia ja yhteenkuuluvuutta.

Syömisen sosiaalinen ulottuvuus voi joskus joutua koetukselle erityisruokavalioiden kohdalla. Päivän aikana syödään monta kertaa, jolloin sairaudesta tulee helposti julkinen. Keliakiaa sairastavan on aina varmistettava syömänsä ruoan gluteenittomuus. Hän joutuu pyytämään erikseen gluteenittoman annoksen ja varmistamaan, että tuotu annos on turvallinen. Usein hän saa selittää kanssaihmisille, miksi hänen annoksensa on erilainen kuin muiden. Välillä turhauttaa, kun ei löydy gluteenitonta syötävää, kun saa vääränlaisen annoksen tai kun joutuu tahtomattaan huomion kohteeksi. Tarjoilija voi kysyä suureen ääneen: ”Kuka täällä olikaan se keliaakikko?” Joskus kanssaihmisten vähättely tarkkuudesta rasittaa. ”Voithan sinä vähän ottaa? Ei kai se niin tarkkaa ole?” Mutta kun on.

Samaa ruokaa kaikille

Keliaakikoiden ja muiden gluteenitonta tarvitsevien toiveena on saada samankaltaista ruokaa mitä muillekin tarjotaan. Hyvää ja maistuvaa ruokaa gluteenittomana. Keliaakikon makuaisti ei ole tavallista erikoisempi.

Ruokakulttuuriin kuuluvat olennaisena osana juhlat, niin perhejuhlat kuin vuoden aikaan liittyvät. Keliaakikko nauttii samalla lailla kuin muutkin juhlaherkuista, kuten joulun perinteisistä leivonnaista ja laatikkoruoista. Huomaavainen emäntä tai isäntä voi valmistaa kaikki tarjottavat gluteenittomana. Näin hän myös pääsee helpommalla kun ei tarvitse tehdä erilaisia versioita samoista tarjottavista. Tämän päivän gluteenittomilla raaka-aineilla saa leivonnaisista hyvin onnistuneita ja maukkaita. Gluteenittomista aineksista tehdyt kahvikakut, pikkuleivät ja tuulihatut ovat maultaan ja rakenteeltaan jopa tavanomaisia parempia.

Suomalainen ruoka ja maakuntien perinneherkut ovat nostaneet asemaansa viime vuosina. Onneksi valmistajat ovat huomioineet gluteenitonta tarvitsevien henkilöiden mahdollisuuden vaalia perinteitä ruokapöydässään. Tarjolla on esimerkiksi gluteenitonta mämmiä, mustaamakkaraa sekä gluteenittomia kalakukkoja ja karjalanpiirakoita. Keliaakikot ovat kiinnostuneita myös kansainvälisestä ruokakulttuurista ja sen rantautumisesta suomalaisiin keittiöihin. Se, mistä keliaakikot vielä joutuvat unelmoimaan, ovat kahviloiden suolaiset tarjottavat. Vitriinit ovat pullollaan kolmioleipiä, täytettyjä wrappejä, foccacioja ja toinen toistaan muhkeampia täytettyjä patonkeja, mutta ei gluteenittomana.

Keliaakikko kotitalousopetuksessa

Koulujen kotitaloustunneilla opitaan paljon ruokakulttuurista: ruoanvalmistuksesta ja leivonnasta, perinneruoista ja juhlakulttuurista sekä yhdessä syömisestä. Kotitalous oppiaineena tavoittaa koko ikäluokan yhden vuoden ajan ja osan vielä valinnaiskursseilla, mikä on oiva mahdollisuus kasvattaa nuorten arvostusta ruokaa ja erityisruokavalioita kohtaan. Keliaakikko-oppilaan tulisi saada tehdä samankaltaista ruokaa kuin muut oppilaat sekä saada hyviä gluteenittomia makuelämyksiä ja onnistumisen kokemuksia.

Helppoja gluteenittomia ohjeita on hyvin saatavilla ja ne varmistavat onnistuneen lopputuloksen. Vaikka gluteenittomat raaka-aineet ovat kalliimpia, koulun määrärahat eivät ole esteenä opetukselle, koska keliaakikko-oppilaita on vähän. On tärkeää, että keliaakikko-oppilas saa työskennellä ryhmässä.

Opettajan suhtautuminen erityisruokavalioihin välittyy helposti oppilaille. Keliakiaa sairastava nuori vaistoaa herkästi, jos opettaja kokee gluteenittoman ruokavalion toteuttamisen vaikeaksi. Nuori joutuu noudattamaan gluteenitonta ruokavaliota koko elämänsä ajan. Sen vuoksi on tärkeää, että hän saa mahdollisuuden opiskella leivontaa ja ruoanvalmistusta samalla tavalla kuin toiset nuoret, mutta gluteenittomasti.

Gluteenittomuus kiinnostaa monia

Gluteeniton ruokavalio kiinnostaa entistä useampia. Keliaakikoiden lisäksi gluteenitonta kysyy osa vilja-allergisista. Jotkut ihmiset kokevat saavansa gluteenipitoisista viljoista oireita, vaikka heillä ei ole keliakiaa tai vilja-allergiaa. Tällöin kyseessä voi olla gluteeniherkkyys, ilmiö, jota kovasti tutkitaan eri puolilla maailmaa. Gluteeniton ruokavalio on tällä hetkellä myös trendi. Gluteenittomuus koetaan terveellisempänä vaihtoehtona, jonka ajatellaan vaikuttavan myönteisesti omaan hyvinvointiin. Gluteenittomien tuotteiden markkinat ovat kasvaneet voimakkaasti parin viime vuoden aikana, mikä on lisännyt gluteenittomien tuotteiden saatavuutta ja valikoimaa. Ensimmäinen täysin gluteeniton kahvila ja gluteeniton ravintola ovat avanneet ovensa asiakkailleen myös Suomessa.

Leila Kekkonen
Kirjoittaja on Keliakialiiton toiminnanjohtaja

Kirjoitus on julkaistu marraskuussa 2014 myös Kotitalousopettajien liitto ry:n Kotitalous-lehdessä.